I dreamed a dream in time gone by

Tänään oli oman naaman kuvailun vuoro, kun hiukset olivat kivan pörröiset. Pidin niitä koko yön muutamalla letillä ja lopputulos oli ihan sievä c: Lisäksi leikin Picmonkeyn muokkausominaisuuksilla, ne sopivat hyvin webillä otettuihin kuviin..

Eilen katsottiin uusiks Les Misérables, tällä kertaa pystyin keskittymään tarinan seuraamista enemmän itse elokuvaan ja sen luomaan tunnelmaan. Ja sehän oli vaan hyvä juttu! Tykkäsin siitä vielä enemmän kuin ensimmäisellä kerralla.

Javert on vaan niin ihana. Tai sen ääni ainakin, vaikka kommentteja lueskelleena kaikki tuntuvat haukkuvan sitä, että huono laulaja ja parempi olisi rooliin pitänyt saada. Minulla ei ole vertailukohtaa muiden musikaalien Javerteista, mutta minusta Russell Crowe tekee roolinsa hyvin. Mielipiteitä on yhtä monta kuin ihmisiäkin (:

Tällä kertaa pidin myös enemmän Mariuksesta, ensimmäisellä katselukerralla se oli ehkä liian väritön/hajuton/mauton, mutta nyt aloin saamaan siitä ihmisestä kiinni (vaikken edelleenkään ole palavasti rakastunut siihen) :D

Huomenna lähdetään muuten käymään Keskisellä! Saa nähdä löydänkö mitään vai en, jotain pientä kivaa (kuten leffoja) vois kyllä ostaa jos löydän vaan hyviä. Kivaa mennä sinnekkin pitkästä aikaa, vaikka eihän se mikään hirveän ihmeellinen paikka loppujenlopuks oo. Tulomatkalla käydään kuulemma moikkaamassa kummia, sekin piristää kivasti! Ei olla nähty vähään aikaan nimittäin (:

Hups, nyt tekemään jotain.

Nightingale

Mökkeilyä tyttöjen kanssa

Eli joooo (: Oltiin viikonloppu siellä Roosan mökillä Annan ja Roosan kanssa.

Perjantaina menin kylälle joskus iltapäivällä ja jumitin Mikon luo useammaksi tunniksi odottelemaan, että kello kulkisi sinne viiteen että Roosa ehtisi kylälle. Hennan kanssa oli myös ollut puhetta miittaamisesta ja se onneksi tapahtuikin! Oltiin viimeksi nähty viime keväänä pikaisesti, kun se oli ollut hakemassa veljeään mun kerhosta. Nyt sitten käytettiin semmonen taktinen tunti (?) ajellen ympäriämpäri ja selvitellen kuulumiset~

Roosan tultua kaapattiin se vielä toviksi ajelemaan, ennenkuin erottiin Hennasta ja lähdettiin Roosan kanssa hakemaan Annaa kotoaan. Sitten käytiin ostamassa ruokatarpeet, nähtiin Sipsua kaupassa ja sitten suunnattiiin mökille. Lähtö sinne meni suunniteltua kello viittä paljon myöhemmäksi, mutta kyllä me jo seitsemän maissa oltiin perillä, ehkä vähän jälkeen.

Ensimmäisenä vuorossa oli ruokaa ja sauna. Kokattiin perinteisesti kana-aurajuustopastaa, ai pirskules kun se on aina yhtä hyvää c: Roosa taisteli saunan lämpiämään ja mehän sitten saunottiin, oikein urakalla!

 Oltiin myös ostettu kaupasta semmoiset kasvonaamiot, niiden käytöstä tosin ei ole julkista kuvamateriaalia saatavilla :D mutta yllätyin positiivisesti kun sen käytön jälkeen posket oli hillittömän pehmoiset. Tosin se sen kuivattaminen oli yhtä tuskaa ja tyttäret löysivät mun kaulasta liskonsuomuja, joita se aine oli sinne tehnyt..

Saunan jälkeen, eli joskus kahdelta yöllä tai sen jälkeen, alettiin katsomaan Anna Kareninaa porukalla. Kaikki olivat suunnilleen hengissä sen elokuvan ajan, vaikka kello oli ehtinyt jo puoli viiteen ennenkuin selvittiin sitten lopulta nukkumaan.

Minun nukkumisesta ei oikein ensimmäisenä yönä tullut mitään, minun aivot ilmeisesti laskivat omin päineen että olin ollut juoppokuskina ja siitä huolimatta minun pitää herätä ysiltä (niinkuin aina kotona). Eli vähän yli puolen yhdeksän ja sitten ei enää nukuttukaan. Toiset nukkuivat auvoisasti puoli kahteentoista, ennenkuin aloin kolistelemaan ja tiskaamaan astioita. Senkin tein vain, koska yksin istuminen ei ole järin hohdokasta puuhaa, olin saanut uusimman One Piecen luettua ja piirrettyä melko kivan piirroksen. Tekemisen puute ajaa ihmistä tämmöiseen :D Seitsemän tuntia on ihan tarpeeksi unta niille..

Melkein heti talon herättyä Eve ilmestyi ilahduttamaan meitä muutamaksi tunniksi. Siinä me sitten syötiin porukalla pekonia, munakasta ja salaattia. Tämän jälkeen oli vuorossa singstarin järkkääminen paikalleen ja armoton laulusessio Roosan ja Even kanssa; Anna tyytyi tekemään jotain koulujuttujaan.. Lisäksi vuorossa oli minun facen trollaus, joka oli laulutuokiotakin armottomampaa. Kovin montaa sanaa en ehtinyt väliin sanoa. :D

Laulujen jälkeen sanottiin heipat Evelle ja lähdettiin Roosan kotiin tekemään pitsaa (ja viihdyttämään eläintarhaa). Kuvat kertovat paljon?

Ja kyllä, teimme eläinten halimisen välissä pitsaa ja söimmekin. Tämän jälkeen oli vuorossa paluu mökille ja Putouksen finaali, jonka Antsku hieman arvatenkin voitti. Joka tapauksessa voitto olisi mennyt jo kerran voittaneelle, joten samapa tuo? Ihan hyviä hahmoja molemmat (: Enemmänkin minua järkytti tieto siitä, että Jaskan lisäksi Aku, Armi ja ehkä Jussikin jättävät leikin. Toisaalta se tarkoittaa sitä vaihtelua, minkä puuttuminen oli minusta hieman ikävää tällä kaudella (vaikka siis kaikki nykyiset näyttelijät ovat huippuja ja rakastan jok-ikistä). Mutta veikkailisin että erityisesti Akun lähtö vaikuttaa merkittävästi Putoukseen ja sen tulevaisuuteen. Saa nähdä, saa nähdä..

Putouksen jälkeen oli jälleen saunan vuoro syvällisten saunakeskusteluiden siivittämänä. Nukkumaan selvittiin joskus puoli kahden tienoolla, vaikka näitä kahta ei yhtään nukuttanutkaan ja minä taas nukahdin lähes heti sänkyyn päästyäni.

Aamulla herätys oli puoli yhdeksän ja puoli kymmeneen mennessä oltiin kerätty loput kamat ja valmiina lähtöön. Tuntui ihan hyvälle olla kotona hyvissä ajoin, sai ottaa loppupäivän melko rennosti.

Tänään on sitten työpäivä, lähdetään 4H:n kanssa Fontanellaan uimaan. En ole käynyt siellä varmaan ikuisuuksiin! Toisaalta tuntuu ihan jännälle, mutta sitten toisaalta huolettaa kun pitää muistaa katsoa niiden lasten perään ja katsoa, että kaikki on kunnossa. Lisäksi viimeksi kun kävin uimassa toimihenkilöpäivillä Vesileppiksessä, huomasin että minua paleltaa normialtaassa :D hitsi, oon tulossa vanhaksi!

Noh, nyt vielä varmistelemaan "pomolta" muutama juttu reissuun liittyen.

Mukavaa alkanutta hiihtolomaviikkoa kaikille!

Nightingale

You will never leave the Cloud Factory

Minä oon taas ehkä pistänyt rahaa Sonataan enemmän kuin laki sallii..

Ostin juuri tälläisen boxin Sonatan virallisesta verkkokaupasta. Se sisältää Cloud Factory T-paidan, sinkun ja seinälipun. Ja se kaikki tulee tuommoisessa nätissä boksissa. Poikien signeeraamina.

Miksi minä päädyin ostamaan tämän?

Noh, koska halusin tuon laatikon. Päätin, että siitä tulee mun uusi Sonata-aarrelaatikko, johon saan talteen kaikki keikkaliput ja keikoilta mukaan lähteneet sälät. Lisäksi tuo seinälippu on kiva, vaikka ihan vasta tosin tilasinkin sieltä verkkokaupasta tämmöiset seinäliput:

Tuon susilipun, koska se on hieno ja toisen, koska siinä on kaikki pojat ja kuvakin on hyvä c: Taino kaikki ja kaikki, Pasi puuttuu ja Marko on yhä mukana.

Ja sitten puhumattakaan siitä Sonatahupparista jonka ostin sieltä keikalta... TAI uudesta levystä, joka on ennakkotilauksessa.

Kuolasin tuota boksia jo eilen illalla ja päätin, että ostan sen jos tuo biisi, Cloud Factory, tulee olemaan hyvä. Ja piru vie, sehän on! Rakastuin kertaheitolla. Tai, en ihan kertakuuntelulla jolloin ajattelin biisiä lähinnä hieman eriskummalliseksi, mutta toisella kuuntelukerralla tykkäsin kovinkin. Jostain syystä siitä nousi minulle mieleen Les Misérables, semmoisella sonatamaisella vivahteella. VOIKO SEMMOISESTA OLLA PITÄMÄTTÄ, mitä?! ♥

Hehkutan biisiä lisää sitten kun se viralliesti julkaistaan (minkä pitäisi tapahtua tänään).

Nyt pitää ehkä kiristää kukkaronnyörejä, vaikka Kela suvaitsikin viimein maksaa minulle hieman palkkaa. Ei ostella mitään turhaa..

Mistä tulikin mieleeni, että sain tänään mun Anna Karenina -pokkarin! Se on ihan valtava opus pienellä präntillä, mutta en malta odottaa että pääsen sen kimppuun (:

Okei, se hehkuttamisesta, nyt pakkaamaan! Viikonloppu kuluukin Roosan ja Annan kanssa mökkeillessä, siitä todennäköisesti sitten enemmän alkuviikosta (:

Nightingale

Her heart sings as she sees you come near ♫

Kuolen.

Taino, en ihan. Käyn suurta henkistä taistoa, joko tilaisin Anna Kareninan pokkarina.. Sen saisi Ablibriksestä alle kympillä, voisi olla kohtuuhintainen ja kannattava ostos suhteessa siihen mimmoinen järkäle kyseinen kirja on.

Ehkäpä minä jo innostun tilaamaan sen alkavalla viikolla.. Hassua että siitä on jo kuitenkin pari viikkoa (?) kun katsoin sen elokuvana ja oon edelleen ihan sen lumoissa :D Se on se Vronsky, ei siitä pääse mihinkään!

Toisaalta nuo saksankirjat katselevat minua sen näköisinä, että minun pitäisi oikeasti ottaa ne työn alle. Ruveta tässä vaiheessa enää opettelemaan "uutta" kieltä, taidan vaan tykätä itteni ylityöllistämisestä :D Kuuluisat viimeiset sanat lukion alussa: "Minä en tule tarvitsemaan saksan kieltä mihinkään koskaan ikinä, luen mieluummin ranskaa!" Niimpäniin, oikeassa olin. Työtkin painaa päälle, muutaman päivän sairastamisen jälkeen niitä on hieman liikaa varastossa. Huomenna asennoidun niiden pariin, ihan varmasti...!

Nyt syömään ja sitten Mikon kanssa hölisemään. Illan ohjelmassa on myös kenties Eat, Pray, Love. Jeee (: En osaa odottaa elokuvalta mitään (kuin enintään aivot tyhjentävää romantiikkahömppää), mutta ehkä joskus on parasta ettei ole liikaa odotuksia.

Nightingale

Freedom of an Open Road

Minun Tumblr alkaa pikkuhiljaa täyttymään historiallisista puku-unelmista ja niistä edellisessä postauksessa mainitsemistani palatseista.. Selkeästi on taas joku vaihe päällä niiden suhteen. Mutta minusta tuntuu, että saan syyttää pukudraamoja tästä. Tai sitten ne vain sytyttivät uudestaan vanhan kunnon mekkointohimon c:

(Tuossa oikeassa reunassa olevasta Wonderland of Mushrooms -linkistä pääsee kurkkaamaan, millaisia unelmia olen pyöritellyt mielessäni viime aikoina ------------>)

Tämä päivä on mennyt sairastaessa ja sängyssä maaten. Eilen illalla parissa tunnissa veti olon aivan kamalaksi ja minut sänkypotilaaksi. Silloin koski toiseen korvaan hillittömästi (joten villi veikkaukseni oli korvatulehdus) ja samalla kurkkuun niin ettei nieleminen tullut kyseeseen ilman kolmea kuppia kuumaa.

Äiti soitti illalla sitten teekoolle, että olisin mennyt päivystykseen (sillä kurkulla ei muuten puhuttu itse), mutta arvauskeskus teki perinteiset; syö buranaa, tule aamulla kokeisiin jos vielä koskee. Olin niin vihainen, kun ei voida kerralla uskoa että minä en päivystykseen ihan vähästä ole tulossa. Tein jo illalla sitten periaatepäätöksen, että minähän en sinne mene.

Ne kokeet ovat nimittäin aina samat, verikoe joka on painajainen minunlaiselleni neulojen kammoajalle, sekä se inhottava näytteenotto kurkusta (ronkitaan pitkällä pumpulipuikolla niin, että meinaa tulla oksennus siinä sekunnissa). Ne on otettu minulta varmaan neljästi aina kun oon tämmöisen jutun yhteydessä arvauskeskukselle mennyt ja joka kerta tulos on ollut lähes sanasta sanaan sama: "Se on virusperäistä, ei voida tehdä mitään. Syö buranaa".

Niimpä minä sitten kiskoin buranaa läpi yön, herätessäni muutamien tuntien välein otin aina uuden. Ja nyt tuntuu paljon paremmalle, olen ollut seitsemästä asti ylhäällä kun ei huvittanut enää pakolla nukkua. Illalla nukahdin nimittäin ensimmäisen kerran ennen seitsemää. Mutta sängyssä maaten on aika muuten mennytkin.

Toivottavasti paranisin tästä viikonlopulle, edes sunnuntaille; haluaisin käydä Mikkoa moikkaamassa sekä hakemassa minun Tallinnantuliaiseni. Niillä oli abiristeily ja se sai minut haaveilemaan taas matkasta Tallinaan. Päädyttiinkin sitten Roosan kanssa suunnittelemaan jo reissua. Scotland Yardin herkkuruoka ei jätä minua rauhaan vuodenkaan jälkeen!

Aiai, muistoja..

Ja mitä muistoihin tulee, pääsen aasinsillan kautta uuteen fiilistelynaiheeseeni:

Tuomas Holopaisen sooloprojektiin Music inspired by The Life and Times of Scrooge. En ole enää järin suuri Nightwish -intoilija, mutta tämä projekti lämmittää mieltäni suuresti. Juuri siksi että Don Rosan Roope-tarinat ovat ehkä rakkainta mitä tiedän. Olen vuosikausia rakastanut niitä, ne ovat nerokkaita, hauskoja ja hyvin piirrettyjä (vaikka mestari onkin siitä eri mieltä).

Eve linkkasi sitten minulle eilen illalla tämän:

A Lifetime of Adventure.

Ensimmäinen sinkku huhtikuussa ilmestyvältä levyltä. Ja minä rakastan sitä! Se on kaunis, kuten tarinatkin. En ole vielä tutustunut tarpeeksi, että olisin varma kertooko se yleisesti ottaen Roopen tarinaa vai jotain tiettyä osaa siitä; mutta minun mieleeni nousee Roopen nuoruuden Yukon, Kultu Kimallus ja kuutamoyöt.

Näin Don Rosan fanina uskallan odottaa levyltä paljon, mutta toisaalta pelottaa että entä jos kappaleet eivät vastaakkaan mielikuvaani tarinasta? Toki tiedän, että levy on Tuomaksen näkemys. Mutta ensimmäisen kappaleen perusteella huoleni on turha.

Minusta jopa tuntuu, että joudun tekemään vuoden kolmannen eeppinen levy -hankinnan tämän ilmestymisen myötä (kaksi ensimmäistähän ovat tietenkin Sonatan Pariah's Child ja Sabatonin Heroes).

Suosittelen lämpimästi kuuntelemaan biisin.

Nyt jatkamaan sairastamista, ehkä jopa kirjoittamista. Inspiraatio on parhaimmillaan silloin, kun pitäisi levätä...

Nightingale

Pieni palatsifriikki

Täytyy muuten sanoa, että ikinä en ole halunnut matkustaa Venäjälle mutta yllättäen se alkoi vähän houkuttelemaan..

Ja syy siihen on tottakai, palatsit! Hitsi että haluan Pietariin ja kattelemaan Talvipalatsia ja Katariinanpalatsia Tsarskoje Selossa. Tämä hirveä palo palatseja ihmettelemään on samaa kuin se into, jolla haluan katsomaan esimerkiksi Versaillesia! Ja muita ihania, komeita, upeita arkkitehtuurin taidonnäytteitä. *w*

Mutta myönnettäköön, etten halua sitä hirveää viisumisirkusta Venäjälle. Vaatii aika paljon että lähtisin sinne loppupeleissä.. Ellei sitten sais jotakuta vähän kokeneempaa Venäjänmatkailijaa mukaan. Mutta ah ja voih, palatsit! Pietarin-Paavalin linnoituskin.

Tämä minun historiafriikki -vaihe alkaa taas puskemaan päälle huolestuttavasti..

Jotain muuta on saatava mietittäväksi, siis Iisalmeen tieni vie.

Nightingale

P.S. Kuvat ovat siis Talvipalatsista, ne ja muita kuvia löytyy täältä.

Thomas Gainsborough

Eilen selailin Tumblria, ja satuin osumaan lempparimaalarini Thomas Gainsboroughin maalauksen kohdalle. Siltä tieltä jäinkin ihailemaan herran teoksia (taas kerran) puoleksitoista tunniksi. Sen kunniaksi ajattelin esitellä teillä vähän herran tuotantoa c:

Thomas Gainsborough (1727 - 1788)

Gainsborough oli brittiläinen taidemaalari, joka päätyi kuvaamaan yläluokan ihmisiä teoksissaan. Itse rakastan teosten tunnelmaa, kohteiden katseita, pukuja! ♥

Haluan ensimmäiseksi esitellä minun all time favouriten herran tuotannosta:

The Honourable Mrs. Graham (1775-1777)

Maalauksesta kerrotaan näin:

The gorgeous Mary Cathcart, daughter of 9th Baron Cathcart, who had been an Ambassador to the court of Catherine the Great. She married Thomas Graham , later lord Lynedoch, in 1774. Her untimely death wrecked her poor husband, but not as much as the molestation of her dead body by French revolutionaries in 1792, which inspired him to raise a regiment and join the army where he rose to great renown. 

Tykästyin tähän teokseen jo yläasteen kuviksentunnilla ja hain siitä inspiraatiota sitten erääseen toiseen työhön. Kuvattava nainen on todella kaunis ja olemus on kaikin puolin ylväs. Ja en voi tarpeeksi korostaa miten paljon rakastan tapaa, jolla nuo mekot on maalattu! Taustat ovat monissa teoksissa tummasävyiset, mikä korostaa värejä ja kuvattavan hahmon olemusta. Taustat eivät hyppää silmään, mutta ovat huolellisesti tehdyt.

Thomas Gainsborough maalasi myöhemmin myös toisen muotokuvan rouva Grahamista, tälläisen:

Monia muitakin suosikkeja minulta toki herran tuotannosta löytyy:

Miss Elizabeth Linley by Thomas Gainsborough, 1775. 

The Linley Sisters by Thomas Gainsborough, 1772.

Mrs Peake by Thomas Gainsborough.

Grace Dalymple Elliott

Thomas Gainsborough, 1778

Thomas Gainsborough maalasi myös omia tyttäriään.

Portrait of Mary Gainsborough

By Sir Thomas Gainsborough, 1777

Sitten lopuksi uusi suosikkini Thomas Gainsboroughin tuotannosta:

Frances Browne, Mrs John Douglas by Thomas Gainsborough, 1783-1784.

Tässä teoksessa erityisen jännää on se, että tuo nainen näyttää aivan minun puolalaiselle ystävälle Kasialle :D Jolla on vaan historiallinen mekko. Mutta joka tapauksessa, rakastan tämänkin kuvan tunnelmaa. Nainen on kaunis ja mietteissään.. 

Siinä muutamia nostoja herran omasta mielestäni erittäin kunnioitettavalta taiteilijanuralta. Osatapa joskus yhtä hyvin maalata..

Sitten pari muuten minua tällä hetkellä inspiroivaa kuvaa:

Ensimmäinen koska rakastuin tuohon pukuun ja kuva on aivan hillittömän kaunis c: Ja toinen, maalaus, koska se oli yksi eilisen Tumblr -seikkailuni löydöksiä ja tykästyin siihen. Se on kovin kaunis ja pidän naisen ilmeestä (:

Tälläinen taidepläjäys tänään. Nyt tekemään jotain oikeaa, jälleen kerran..

Nightingale