Kuolen.
Taino, en ihan. Käyn suurta henkistä taistoa, joko tilaisin Anna Kareninan pokkarina.. Sen saisi Ablibriksestä alle kympillä, voisi olla kohtuuhintainen ja kannattava ostos suhteessa siihen mimmoinen järkäle kyseinen kirja on.
Ehkäpä minä jo innostun tilaamaan sen alkavalla viikolla.. Hassua että siitä on jo kuitenkin pari viikkoa (?) kun katsoin sen elokuvana ja oon edelleen ihan sen lumoissa :D Se on se Vronsky, ei siitä pääse mihinkään!
Toisaalta nuo saksankirjat katselevat minua sen näköisinä, että minun pitäisi oikeasti ottaa ne työn alle. Ruveta tässä vaiheessa enää opettelemaan "uutta" kieltä, taidan vaan tykätä itteni ylityöllistämisestä :D Kuuluisat viimeiset sanat lukion alussa: "Minä en tule tarvitsemaan saksan kieltä mihinkään koskaan ikinä, luen mieluummin ranskaa!" Niimpäniin, oikeassa olin. Työtkin painaa päälle, muutaman päivän sairastamisen jälkeen niitä on hieman liikaa varastossa. Huomenna asennoidun niiden pariin, ihan varmasti...!
Nyt syömään ja sitten Mikon kanssa hölisemään. Illan ohjelmassa on myös kenties Eat, Pray, Love. Jeee (: En osaa odottaa elokuvalta mitään (kuin enintään aivot tyhjentävää romantiikkahömppää), mutta ehkä joskus on parasta ettei ole liikaa odotuksia.
Nightingale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti