Elikkä tämä päivä varmisti sen kaiken. Mulla on ollu oikeesti varmaan paras viikko pienessä elämässäni pitkiin aikoihin, alkaen viime keskiviikosta. Sillonhan mä tosiaan sain yllättäen tajuttoman hyvän kesätyöpaikan, just semmosen jota oon halunnu ja hyvällä palkalla vieläpä. Sitten jouduin/päädyin/pääsin myös samalta istumalta mukaan paikallisen 4H:n hallitukseen, mikä oli sinällään ihan plussaa.
No, sitten jos ei siinä välissä tapahtunut mitään ihmeellistä, niin lauantai-ilta oli taas hieno. Mentiin naapuriin saunomaan ja korttia pelaamaan siinä seitsemän maissa illalla. Söin kesän (taino kevättä tää taitaa vielä olla, mutta kuitenkin ja anyways ja anygays!) ensimmäisen ulkonuotiolla käristetyn makkaran, ja voin kertoa että oli kyllä hyvää <3 Sitten saunan jälkeen vuorossa oli useampi tunti kortinpeluuta. Oikeastaan jostain iltakahdeksasta aina yhteen aamuyöllä, eli ihan kiva rupeama. :D Ja nukkumaan pääsin joskus puoli kahden maissa tai vähän yli.
Sunnuntai-aamuna sitä sitten herättiinkin jo virkeinä noin kello kahdeksan, mikä oli vähän liian aikaiseen ottaen huomioon että tiesi seuraavankin aamun herätyksen olevan aikainen. No, sängystä vääntäydyttiin kuitenkin ylös, ja kun mummakin viimein suvaitsi myös heräillä niin alkoi siivoamisurakka. Tampattiin kaikki patjat ja imuroitiin koko talo ennen Mikon ja Annan saapumista.
Niin, ja tässä välissähän minun pitää muistaessani kertoa mitä sattui tuossa viikolla. Tuo sunnuntain siivousurakkahan oli nimittäin jatkoa perjantain siivoukselle, jossa pistettiin koko minun huone täyteen kuosiin ja tällinkiin. Tämä puolestaan johtui siitä, että olin torstai-iltana onnistunut istumaan sängylleni sillä seurauksella että se hajosi; pohja romahti puoliksi alas. Pakkohan se sänky oli sieltä sitten saada pois ja näin, mutta piti ensin siivota ennenkuin patjan palauttaminen ilman sänkyä paikoilleen olisi mahdollinen. Ja korkea aika olikin siivota kunnolla, oli se semmosessa kunnossa.
No, sitten kuhan saatiin siivottua niin ehdittiin siinä äitin kanssa pelailla porukalla omia pasianssejamme ennen Mikon ja Annan saapumista. Nämähän putkahtivat sitten paikalle siellä kahden jälkeen, lähempänä puoli kolmea. Ja mikäs sen riemuisampaa, ei voi muuta sanoa :D Odotus oli ollut kova. Sunnuntai-ilta menikin sitten korttia pelatessa ja erinäisesti vamostellessa, ja ennen nukkumaanmenoa katsottiin porukalla Kuninkaan puhe. (Omasta puolestani todetakseni:) taas kerran.
Aamun herätys olikin sitten astetta aikaisempi, eli kello soi siellä 05:10. Siinä sitten häsellettiin erinäisiä, juotiin aamukahvit ja päästiin liikkeelle noin kuudelta. Lähdettiin siis tosiaan ideaparkissa Tampereella käymään, jälleen. Matkalla pysähdyttiin Hirvaskankaalla ja Orituvalla (ei olis pitänyt juoda niin paljon, muttakun kahvia! <3) ja sitten perille saavuttiin ehkä puolen yhdentoista aikoihin.
Shoppailukierros oli oikein jees. :D Mikko sai, raukkaparka, toimia minun ja Annan henkilökohtaisena vaaterekkinä ja raahautui lähinnä vain mukana kaupoissa. Mutta marinoita ja murinoita ei kyllä kuulunut, eli hieno mies. c: Aamupala syötiin kotipizzassa, americana on jotain niin omnomnom. Sitten tuli epämääräisiä vaatekauppojenkollauksia. Minusta tuntui karusti, että minä löysin jotain kokoajan, mutta muiden ostokset eivät ihan hirveästi kasvaneet. Eivätkä omanikaan tietty, koska kävin kokoajan suuria henkisiä taisteluja etten tuhlaisi rahaa.
Löysin sitten kaksi aivan jumalaista mekkoa, toisen Mangosta ja toisen Lindexiltä. Mangon mekko oli tämmöinen,
ja maksoi kolmekymppiä. Näytti kyllä oikeasti ihan tajuttoman hyvälle, ja heti kun olin sovittanut sitä niin päätin että tämän minä vielä käyn ostamassa, jos ei kaikki rahat pala tällä reissulla. Myöhemmin kuitenkin, toisen kierroksen alussa, eksyin sitten sinne Lindexille. Sieltä sitten löysin aivan tajuttoman ihanan valkoisen kesälirpakemekon, ja sain suurimmat tunnontuskat ikinä. Ostaakko tämä valkoinen vai se Mangon punainen? Valkoinen mekko maksoi viisitoista euroa enemmän, 45 euroa. No, lopulta ja useiden sovituskertojen (punainen mekko kolme kertaa, valkoinen kaksi) päädyin valkoiseen vaihtoehtoon.
Ja tuollehan se sitten näytti päällä. Ihan tajuttoman uskomattoman kiva ja ihana tapaus, ihan oikeasti :D Lisäksi kaupoista tarttui mukaan sukkahousuja, myös nuo mitkä olivat jalassa tuon mekon kanssa. Ennen poislähtöä sitten haettiin vielä subit mukaan automatkalla mussutettaviksi.
Tulomatkalla sitten poikettiin Viitasaarella Annelin ja Arskan luona kylässä ja iltakahveilla, ja kello oli varmasti päälle vaille yksitoista ennenkuin päästiin lähtemään sieltä, tai ylikin. Sitten kahdentoista maissa oltiin vihdoin viimein kotona. Nukkumaanmenosta ei kuitenkaan tullut mitään, kun oli matkankin ja viikonlopun aikana tullut paljon keskusteltavaa sillä seurauksella että naisväki itki ja miesväki ihmetteli. Kuitenkin joskus aamukolmelta ruvettiin nukkumaan, koska tilanne sitä vaati.
Itse heräsin kuitenkin jo kuudelta siihen, että vähän meinasi paleltaa. Ajattelin pukevani vähän lisää vaatetta päälle, ja huomasin että Mikkokin oli jo hereillä, ei ollut saanut nukuttua kun oli niin valoisaa. Empä minäkään siinä sitten enää ruvennut uudelleen nukkumaan vaikka väsyttikin, ja koko tiistaipäivä vedettiin läpi kolmen tunnin yöunilla. Mutta ei voi kuin kiittää teitä, Anna ja Mikko, tajuttoman hienosta viikonlopusta. <3
No, sitten tänään mentiin taas kouluun. Muutenpa ei mitään ihmeellistä tapahtunut, mutta koulun jälkeen oli eurooppakurssia ja selvisi, että minä lähden kuin lähdenkin
PUOLAAN~ <3
Huhhuh, ette usko miten hieno fiilis. Olin niin pelännyt etukäteen etten pääsis. Mutta onneks Merja on tajuttoman reilu ihminen. Eli siinä menee minun heinäkuun alkuni. Intoilisin asiasta enemmän, mutta mummarakas sai päähänsä perseillä tästä mun bloggailusta, joten pitänee lopettaa. Vittusaatana, sanon minä, mutta niin siinä vaan käy joskus.
Aurinkoista päivää itse kullekkin, myös minulle, toivotaan ettei tuo yksi onnistu pilaamaan näin hienoa viikkoa ja päivää.
Ciao,
Nightingale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti