Tämän illan psykologian opiskelun onkin siis tehokkaasti korvannut ylen elävä arkisto videoklippeineen kuninkaallisista! Esimerkiksi kuningatar Elisabethin suomenvierailusta kertovat pätkät sivistivät minua kovin. Lisäksi olen katsonut klippejä prinsessa Dianan kuolemasta, Tanskan kruununprinssi Frederikin ja Maryn häistä, ja ties mistä muusta. Tällähetkellä, merkinnän kirjoittamisen ohessa, katselen juuri pätkiä Williamin ja Katen häistä~ Ne jos jotkut olivat ihana tapaus silloin huhtikuussa. Niitä katsottiin koko päivä telkkarista, ja aina kun pystyi. Ainoa, mikä jäi harmittamaan, oli se etten ehtinyt näkemään suorana kuuluisaa parvekesuutelukohtausta! Perhanan linja-autot, kun eivät etene nopeammin :D
Justiinsa näillä minuuteilla on kylälläkin taas jumppa loppupuolella. Olisi ihan hirveästi tehnyt mieli mennä, mutta sitten kuitenkin jäin kotiin opiskelemaan psykologiaa. Yritys tosin epäonnistui, kuten sanottua, joten olisi ollut aivan sama mennä jumppailemaan. Mutta, noh, ensi viikolla sitten!
Apua, tällä viikolla ne sitten alkaa. Vanhojentanssiharkat. Pelottaa jo nyt, ja käy etukäteen sääliksi Sakun varpaita. Luulen vähän, että tulen talloneeksi niitä muutamaansataan otteeseen. Mutta jospa ei, kehitän itselleni maagisen rytmitajun kuin tuulesta tempaistuna kolmessa päivässä! :D Tai sitten en. Mutta joka tapauksessa tuo rytmitajun puuttuminen tulee olemaan se minun suurin ongelmani tässä tilanteessa. Meinaan poukkoilla aina ties mihin väärään suuntaan, astun väärällä jalalla ja... D: Kauhukuvat yltyvät ennen torstaita hirveisiin mittaluokkiin. En edes ymmärrä miksi otin koko vanhojentanssikurssin (Mekko, päivä prinsessana, opit teoriassa tanssimaan) kun yläasteellakin tanssitunnit olivat yhtä tuskaa. Tai ei ne ehkä muuten, muttakun hävetti aina ihan hirveästi kun ei osannut ja aaaaa. Mutta tällä kertaa liikkeelle onnistun tai itken ja onnistun -asenteella :D
Tähän loppuun muuten semmoinen mukava, että mumma osti mulle tämmöisen tänään Kipasta c:
Ja minähän tykkään.~ Tosin en voi tuotakaan aloittaa ennenkuin olen lukenut englanniksi loppuun nuo sormusten herrat (tällähetkellä olen kahden tornin alkupuoliskolla). Mutta kyllä se tästä ja ennen joulua varmaan saan tuonkin luettua.
Mutta nyt, isäpappa saa kysellä minulta psykologiaa, jos edes jotain jäisi päähän.
Heijssan kaikki,
Nightingale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti