Eilinen päivä oli erittäin harvinaisen jees. Kävin tosiaan pienellä kävelyretkellä, ja sen seurauksena armaat korvani vaipuivat puolentoista tunnin aikana sellaiseen syväjäähän, että ei hyvää päivää. Mutta onneksi muuten ei ollut kylmä (vaikka pakkasta olikin se miinus 10), vaan varsin lämmin fiilis valtasi mieleni >:) Täytyy myöntää, että ehkä viimeinkin en jaksa väittää enää vastaan kauhukaksikolleni (josta tuli muuten eilisen aikana trio!) :D Saatatte hyvinkin olla oikeassa.
Yksityiskohtia en nyt vielä paljasta, eikä mitään ihmeellistä tapahtunutkaan oikeastaan, mutta se fiilis korvaa kaiken. Hankala selittää asioista mitään, kun omatkaan aivot eivät ole vielä käsitelleet tapahtumaa tarpeeksi että se olisi jäsentynyt pienen mieleni sokkeloihin. Da, da, dadada. Joka tapauksessa mukavin talvinen kävelyretki tähän mennessä. Ainakin parasta seuraa oli.
Mitähän muuta. Tänään pitäisi käydä kysymässä kuvisopelta että voiko tulla tekemään niitä kutsukortteja kahdestatoista kahteen. Täytyy varmaan hyökätä sinne ranskantuntien jälkeen aamulla, niin se varmaan on paikalla. Toivottavasti. Muuten ongelma.
Tänäääääääään on myös se päivä, kun ysiluokkalaiset tulevat tutustumaan meidän lukion meininkiin :DD Hähähä. Kun kerran olemme isoja pahoja lukiolaisia, ja ensivuoden abeja, niin nyt on hyvä väli pelotella niitä hieman etteivät valtaa meidän löhöilypaikkojamme. SOHVA IS FÖREVER ÖYRS. Muahahaha! (.......tuota.)
Joo. Mutta koska aamumerkinnät ovat tunnetusti sekavia, taidan nyt poistua tekemään jotain järkevää. Kirjoittelen sitten vaikka illalla lisää jos sattuu maailmaakaatavia asioita tapahtumaan. Siihen asti,
Ciao,
Nightingale
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti