torstai 19. tammikuuta 2012

Love can be like poetry of demons, or maybe God loves complex irony?

Höhö, on se kumma.

Ihmiset tuntuvat näkevän tulevaisuuteeni, muodostavan teorioita asioista ynnämuuta huomattavasti tehokkaammin kuin minä itse :DD Minä kun en vielä uskalla sanoa mitään. Miten tässä näin kävi? No, ehkä en pistä pahakseni.

Tämääää päivä itsessään oli jälleen hyvin perus. Ei oikein tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista. Paitsi, että harjoiteltiin koko vanhojentanssiharkat omaa tanssia, ja oli niin mahtavaa päästä pätemään kerrankin Sakulle, sillä se on aina ennen saanut olla silleen "Katto näin tämä tehdään, tehdään näin ja näin ja sitten vaan näin ja tidii", kun se tanssi jo viime vuonna ja osasi ja tiesi suurimmanosan siitä mitä piti tehdä. Mutta nyt me tytöt tosiaan eilen harjoiteltiin keskenään se tunti sitä omaa tanssia, ja kas vain, kerrankin minä olin se joka pääsi pätemään tiedoillaan! Upea fiilis. :DD

Nyt meinaa väsyttää ihan sikana, ja varmaan kohta pitääkin hipsiä sängyn pohjalle, että jaksaa vielä sen huomisen päivän. Sitten lauantaina voisi vaikka mennä käymään iitukan luona (<3) ja käväistä kanssa kylällä ostamassa kantalaput noihin tanssikenkiin. Mutta se taitaa olla sitten sen huomisen homma miettiä viikonloppua eteenpäin.

Mutta nyt väsyttää niin, etten saa keskityttyä. Joten,

Heijssan alla,
Nightingale~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti