Shake - that - ass for me, shake that ass for me.

Heijssan ja huomenta kaikki (:

Tässä sitä ollaan, eli olen selvinnyt hengissä jatkoilta kotiin, ja tässä on jo pari koulupäivää takana. Ajattelin jo aiemmin kirjoittaa vähän vanhojentansseista ja jatkoista, mutta koska netti ei suostunut yhteistyöhön eikä oikein ollut aikaa,  niin se sitten vähän jäi. Mutta nyt, tässä sitä kertomusta tulee.

Eli, torstaina oli tosiaan vanhojen ensi-ilta. Olin aamulla ihan ylienerginen, ja heräsin jo puoli kuudelta, kun en enää tosiaankaan saanut unta. En vissiin vaan malttanut nukkua. :DD Ja sitten kun en edes lähtenyt kouluun, kun piti jo kymmeneltä olla menossa Viitasaarta kohti kampaajalle, niin meinasi vähän tuntua pitkälle odotukselle kun ei voinut kuin vain odottaa että kello meni hitaasti eteenpäin. Mutta viimein päästiin lähtemään ja pääsin kampaukseen. Ja siitä tuli varsin hieno, tykkäsin kovasti, mutta kuvia saatte vasta myöhemmin, koska niitä ei ole vielä itsellänikään.

Sitten koululle tultuani huomasin että nämä ovat aloittelemassa viimeisiä harjoituksia, ja sitten siinä hirveällä vauhdilla kiskaistiin mekko päälle ja mentiin vielä tanssahtelemaan, mikä oli ihan hyvä juttu. Pelkäsin nimittäin oikeesti etten millään ehtis niihin viimeisiin harjoituksiin. Sitten oli tuntikaupalla odottelua ja panikointia. Ei tullut semmoista uskomatonta "APUAEIEIEIEIEIAPUAAAAAA" -fiilistä, mutta pelotti se silti jonkun verran, just sen verran että en osannu panikoida vaan se jännitys oli semmosta paikallaanpysymättömyyttä ja hiljaisuutta.

Viimein tuli kuitenkin aika lähteä jonoon ja tanssimaan. Pari ensimmäistä tanssia, oikeastaan kolme ensimmäistä, meni niin että ei osannut hymyillä kun oli niin paniikissa. Mutta sitten tuli kaiken pelastaja, eli meidän ihanan reksin puhe. Kräkin sekoili sanoissaan ihan älyttömästi, ja sitten kun se totesi että "vaikeita sanoja, kun ei osaa lausua" tai jotain sinnepäin kesken sen puheen, porukka vaan alko nauraa sille ja minultakin hävisi ihan kaikki jännitys, että eihän tässä mitään pelättävää ole, ei se haittaa jos mokaa.

Loput tanssit menivätkin torstaina sitten loistavasti. Tuntui että oltiin ihan liekeissä. :DD Ja ensimmäistä kertaa koskaan, minä nautin siitä sen hiton Lambeth walkin tanssimisesta. Koska harjoituksissa minä vihasin sitä niin kovin. Mutta nyt oli hauskaa. Ja oma tanssi, se oli ihan älyttömän hieno. :DD  Huhhuh. Tässä on teille se koko komeudessaan. Siitä näkee aikas hyvin mitä ketä häh.

Sitten varsinaisten tanssien jälkeen tuli perhevalssi, johon kävin hakemassa reksiä; iskä kun ei pystynyt sitä tanssimaan sen jalkansa kanssa. Perhevalssausten jälkeen tuli neljä valssia, joista ensimmäiseen Saku kävi hakemassa minut ja minä kerkesin kirota sitä jo vähän :DD mutta eikait siinä. Pohkeissa se tuntui kivasti jo, ja olin tosi tyytyväinen kun se valssi loppui. Mutta sitten jo seuraavaan valssiin jouduin uudestaan tanssimaan, Mikko kun tuli hakemaan. No, ihan mukavaahan se oli :D

Sen jälkeen otettiin valokuvia. Ihan hitosti valokuvia. :DD Varmaan kaikkien kanssa piti poseerata. Nyt on vaan enää operaationa saada kerättyä ne kuvat kaikilta talteen :D Osan olen jo saanutkin.

No, torstai-iltana päästiin sitten nukkumaan siellä yhdentoista aikaan, ja sain kampauksesta huolimatta nukuttua varsin hyvin. Aamulla sitten menin omalla kyydillä kylälle kahdeksaksi, ja yhdeksältä alkoivat koululaisnäytökset, joita olikin aamusta neljä peräkkäin, eli neljän tunnin ajan. Niiden välissä oli suunnilleen kymmenen minuutin tauko joka kerta. Täytyy myöntää että niistä neljästä viimeisessä jo väsytti sen verran, että se meni vähän persauksilleen, mutta ei se mitään :DD ei kukaan tajunnut kuitenkaan.. Illalla oli sitten vielä kaksi yleisönäytöstä, ja sitten pääsin valmistautumaan jatkoille lähtöön.

Joskus yhdeksän jälkeenhän sitä päästiin sitten lähtemään jatkoille, ja tunnelma oli aika hieno. Jotkut olivat jo meiningistä päätellen kerenneet nappailla kiitettävästi, mutta ihan hyvä fiilishän sitä oli. Tuli yhteislauluna Ukkometsoa ja ties mitä muita biisejä :DD

Mutta sitten kävi vähän kusisemmin. Joku puoli kilsaa tai kilsa ennen mökkiä linja-auto ajo syvälle penkkaan, eikä päästy sieltä ylös omin voimin. Jouduttiin siis hyppimään kuskin penkin yli ulos sieltä ja kävelemään mökille. Ja toki sitten myöhemmin käytiin uusintakierroksella hakemassa tavarat sieltä pois. Voin kertoa että siinä vaiheessa kun tajuttiin että nyt ajettiin penkkaan niin kyllä hieman vitutti :DD ja muutama kirosana saattoi päästä ilmoille. Mutta tilanteeseen sopeuduttiin. Onnistuttiin muuten tuolloin kamojenhakureissulla iskemään pilkkopimeässä Even kanssa päät yhteen sillä seurauksella, että molemmilla oli jäätävät patit otsassa. :DD Että mitenkäs se oli, selvinpäin oltiin mutta silti onnistuttiin säheltämään melkein pahemmin kuin nuo humalaiset heti alussa. :D

Mökithän oli tosi hienon näköiset. Itse majoituttiin siihen pienempään, joka oli enemmänkin se rauhallinen mökki, ja isompi oli sitten bailumökki, johon majoittui suurin osa porukkaa. Täytyy myöntää, että perjantai-iltana olin niin väsynyt ettei minua hirveästi innostanut sen toisen mökin meininki, vaan kökötin melkoisen pitkään siellä pienemässä ja rauhallisessa mökissä. Mutta nukkumaanmenohan meni selkeästi lauantai-aamuun (sinne aamukuuteen tai seitsemään?) ja sitten nukuttiinkin yhteensä huimat neljä tuntia, joiden voimalla vedettiin sitten lauantai-päivä ja -ilta läpi.

Lauantaipäivä meni aikalailla koomaillessa, mutta sitten illemmalla porukka alkoi jälleen heräilemään koomastaan. Saunottiin ensin tyttöjen kanssa meidän mökillä, ja sitten viipotettiin toiselle mökille Putousta katsomaan porukalla. Uskomatonta mutta totta, Leena on yhä mukana! Melkein pistin tanssiksi sen kunniaksi. Uskohan sen tulee viemään, mutta sehän ei haittaa minua yhtään, koska molemmat finalistit ovat ansainneet paikkansa finaalissa :DD Lauantaita odotellessa siis.

Sitten kun Putous oli saatu onnistuneesti katsottua, alkoi jälleen biletys. Itsekkin tulin tanssineeksi kivan rupeaman, yhteensä viisi tuntia, eli yhdeksästä aina kahteen asti aamuyöllä. Ja oli aivan älyttömän hauskaa :D Välillä meinasi tulla samoja biisejä soittoon kiitettävässä tahdissa, mutta ei se haitannut, joka kerta ne tanssittiin läpi. Mutta valitettavasti ne neljän tunnin yöunet ja sitä ennen valvottu vuorokausi alkoivat näkyä kunnossa, ja lähdinkin ihan suosiolla nukkumaan meidän mökille siellä puoli kolmen tienoilla. Muutkin tulivat melko pian perässä, mutta ehdin jo nukahtaa ennenkuin ne ehtivät itsekkään sänkyyn.

Aamulla sitten oli herätys puoli yhdentoista tienoilla, ja sen jälkeen alkoi operaatio siivoaminen. Siinä tosin ei ollut ihan älyttömästi hommaa, kun oltiin saatu pidettyä meidän mökki aikalailla rauhallisena vyöhykkeenä (eli ei kaatuilleita juomia tai muuta mukavaa tarvinnut siivota). :DD Ainoa, että astioiden tiskaus ja imurointi oli aikamoisia missioita. Mutta viimeksimainitun hoiti ihanasti meidän kotiäidiksi ryhtynyt Anna (kiitos siitä! <3) ja sitten kaikki muu sujuikin ongelmitta.

Kun sitten oltiin saatu mökki siistiksi, lähdettiin rahtaamaan kamojamme toiselle mökille ja odottelemaan linja-auton tuloa. Sielläkin oltiin jo saatu siivous melkein valmiiksi, ja porukka röhnötti ansioituneesti sohvilla. Kun linja-auto lopulta tuli, päästiin sitten kylälle ilman ojaanajoja tai kolareita, vaikka kävi kyllä mielessä että eikös sitä takaisintulomatkallakin pitäisi jotain sattua.. :DD

No, mutta. Ne olivat semmoiset wanhat ja jatkot. Ja jatkojenjatkot ovat nyt suunnitteilla, samaan osoitteeseen. Maltan tuskin odottaa :DD Mutta nyt jatkuu elämä normaalisti näitten opiskelujen kanssa, ja sitä mietitään vakavammin joskus myöhemmin.

Tänään ovat sitten viimeiset tanssit Suojalassa, vanhainkodilla ja terveyskeskuksella. Ja minä rupean valmistautumaan henkisesti niihin ja kouluunlähtöön.

Heijssan,
Nightingale

P.S. Kuvallinen merkintä tulee varmaan myöhemmin!